Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n säännöt

Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 23.4.2016 ja
Patentti- ja rekisterihallituksessa 9.6.2016


NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Helsingin Invalidien Yhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Helsingin kaupunki.

2 § Toiminnan tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoa heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa sekä kehittää heidän mahdollisuuksiaan yhdessäoloon. Yhdistys toimii Invalidiliitto ry:n jäsenyhdistyksenä.

3 § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  1. Neuvoo ja opastaa jäsenistöä vammaisuutta koskevissa asioissa sekä edistää ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa oikeuksien valvonnan ja vaikuttamisen keinoin omalla toiminta-alueellaan.
  2. Edistää jäsenten osallistumismahdollisuuksia elämän kaikilla osa-alueilla.
  3. Edistää jäsentensä toimintakyvyn ylläpitämistä sekä kuntoutusta.
  4. Järjestää juhla-, tiedotus-, kulttuuri- sekä muita vastaavia tilaisuuksia ja tuottaa vammaisten henkilöiden asiaa käsitteleviä julkaisuja ja kirjallisuutta sekä muuta alan materiaalia.
  5. Järjestää jäsenilleen koulutus-, virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia sekä tukee jäsenistöä osallistumaan erilaisiin koulutustilaisuuksiin ja järjestää vertaistukitoimintaa.
  6. Edistää urheiluseurana jäsentensä liikuntamahdollisuuksia järjestämällä harrasteliikunta- ja kilpaurheilutoimintaa.
  7. Voi avustaa mahdollisuuksien mukaan jäseniä ja heidän perheitään taloudellisen tai muun tuen avulla.
  8. Perustaa tarvittaessa rekisteröimättömiä toimikuntia ja alaosastoja.
  9. Toimii yhteistyössä vammaisten asioita ajavien muiden järjestöjen ja yhteisöjen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
  10. Hankkii varoja toimintaansa varten varainkeräyksillä, arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä harjoittamalla majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoimintaa, vammaisten henkilöiden apuvälineiden myyntiä, huoltoa ja valmistusta sekä tuottamalla vammaisten tarvitsemia palveluita, julkaisu- ja koulutustoimintaa sekä hankkimalla ja omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia arvopapereita ja kiinteistöjä.

JÄSENET
4 § Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä fyysisesti vammainen tai toimintaesteinen henkilö, hänen perheenjäsenensä tai muu henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Yhdistyksen 15 vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa. Alle 15-vuotiaalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Varsinaisena jäsenenä henkilö voi kuulua ainoastaan yhteen Invalidiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Vaihtaessaan paikallista jäsenyhdistystä jäsenen tulee erota nykyisestä yhdistyksestään.

Kannattajajäseneksi, jolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, voidaan hyväksyä henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen toimintaa.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.

YHDISTYKSEN KOKOUKSET
5 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka on pidettävä huhtikuun loppuun mennessä, ja syyskokous, joka on pidettävä marraskuun loppuun mennessä hallituksen tarkemmin määräämänä ajankohtana.

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava kokouskutsussa. Hallitus kutsuu koolle yhdistyksen ylimääräisen kokouksen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi tai jos vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii tai jos yhdistyksen kokous itse on päättänyt ylimääräisen kokouksen pitämisestä. Kokous on kutsuttava koolle kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä lukien.

Kutsu kevät- ja syyskokoukseen sekä ylimääräiseen kokoukseen on saatettava jäsenten tiedoksi vähintään kahta viikkoa ennen kokouspäivää, julkaisemalla kutsu syyskokouksen päättämällä tavalla. Kutsussa on otettava huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksissä puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.

6 § Yhdistyksen varsinaiset kokoukset
Asia, joka halutaan saattaa yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi on esitettävä yhdistyksen hallitukselle kirjallisesti kahta kuukautta ennen kokousta. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Hallituksen laatima yhdistyksen vuosikertomus ja tilipäätös edelliseltä vuodelta sekä tilin- tai toiminnantarkastajien lausunto.
  2. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta.
  3. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä muille vastuuvelvollisille edelliseltä kalenterivuodelta.
  4. Päätetään muista kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä asioista.
  5. Valitaan tarvittaessa yhdistyksen ehdokkaat liittovaltuuston vaalia varten.
  6. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 3⁄4 määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Päätetään hallituksen esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksymisestä seuraavalle kalenterivuodelle.
  2. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kahdeksi kalenterivuodeksi vuorovuosin. Puheenjohtajan on saatava vähintään puolet annetuista, hyväksytyistä äänistä.
  3. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
  4. Valitaan yksi tai kaksi (1–2) varsinaista tilin- tai toiminnantarkastajaa sekä yksi tai kaksi (1–2) varatilin- tai -toiminnantarkastajaa seuraavalle kalenterivuodelle. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö. Jos tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita.
  5. Valitaan tarpeelliset toimikunnat.
  6. Vahvistetaan varsinaisten ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle.
  7. Päätetään yhdistyksen kokouskutsujen julkaisutavasta, joko liiton jäsenlehdessä, yhdistyksen jäsenkirjeessä tai muussa yhdistyksen toimialueen lehdessä.
  8. Päätetään muista kokoukselle sääntömääräisessä ajassa esitetyistä asioista.
  9. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi 3⁄4 määräenemmistöllä annetuista äänistä huomioon ottaen yhdistyslain 24 §:n määräykset.

YHDISTYKSEN HALLITUS
7 § Hallituksen kokoonpano
Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 8 jäsentä.

Yli puolet hallituksen jäsenistä on oltava fyysisesti vammaisia tai toimintaesteisiä henkilöitä.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat erovuorossa eri vuosina. Varapuheenjohtajan toimikausi on sääntöjen voimaantulon jälkeen ensin yksi kalenterivuosi, sen jälkeen kaksi kalenterivuotta.

Hallituksen jäsenten toimikausi kestää kaksi kalenterivuotta, kuitenkin siten, että kunakin vuonna, ensin arvalla ja sitten vuorollaan hallituksesta eroaa puolet jäsenistä.
Jos hallituksen jäsen eroaa tai erotetaan tai tulee muuten pysyvästi estyneeksi toimimaan hallituksen jäsenenä ennen kuin hänen toimiaikansa on päättynyt, hänen tilalleen valitaan jäljellä olevaksi toimiajaksi yhdistyksen kokouksessa uusi jäsen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava kokous koolle, jos vähintään puolet hallitukseen kuuluvista sitä kirjallisesti vaatii. Mikäli puheenjohtaja ei vaatimusta noudata, kenellä tahansa hallituksen jäsenistä on oikeus toimittaa kokouskutsu.

Hallituksen päätökseksi tulee asiakysymyksessä mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee asiakysymyksessä puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.

8 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on:

  1. Johtaa yhdistyksen toimintaa toiminta-ajatuksen mukaisesti.
  2. Toimia huolellisesti yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.
  3. Panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset.
  4. Hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta ja omaisuutta sekä päättää yhdistyksen rahavarojen käytöstä ottaen huomioon sääntöjen määräykset sekä yhdistyksen kokousten ohjeet ja päätökset.
  5. Huolehtia siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
  6. Laatia kalenterivuosittain tilinpäätös ja vuosikertomus sekä jättää ne tilin- tai toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.
  7. Laatia syyskokoukselle toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten.
  8. Kutsua koolle yhdistyksen kevät-, syys- ja ylimääräiset kokoukset sekä valmistella ja antaa lausunnot niissä esitettävistä asioista.
  9. Hyväksyä jäsenet.
  10. Pitää yhdistyksen jäsenluetteloa, jossa on käytävä ilmi jäsenen - täydellinen nimi - syntymäaika - kotipaikka ja postiosoite - ulkomaalaisesta kansalaisuus.
  11. Nimetä tarvitsemansa toimikunnat sekä valvoa ja tarkastaa, että yhdistyksen kokousten sekä hallituksen asettamat toimikunnat hoitavat huolellisesti tehtävänsä ja tekevät niistä aikanaan tili- ja muut selvitykset hallitukselle.
  12. Ottaa ja erottaa tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt, määrätä heidän tehtävänsä ja palvelusuhteen ehdot.
  13. Edustaa yhdistystä.
  14. Valita edustajat niihin yhteisöihin, joiden jäsen yhdistys on.

YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN
9 § Yhdistyksestä eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Hallitus voi erottaa jäsenen, jos hän

  1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut
  2. on aiheuttanut toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella yhdistykselle huomattavaa vahinkoa tai toiminut vastoin yhdistyksen tarkoitusta.

Hallitus voi katsoa jäsen eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta muistutuksesta huolimatta kyseisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Ennen erottamista jäsenelle tulee antaa tilaisuus selvityksen antamiseen.
Hän, joka on erotettu, voi valittaa hallituksen päätöksestä kirjallisesti yhdistyksen kokoukselle. Valitus on jätettävä hallitukselle 14 päivän kuluessa siitä, kun erotettu on saanut tiedon päätöksestä. Kun valitus tulee käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, on asiasta mainittava kokouskutsussa. Hallituksen tekemä erottamispäätös astuu voimaan valitusajan päätyttyä tai yhdistyksen kokouksen vahvistettua hallituksen tekemän päätöksen.

10 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun hallituksen nimeämän henkilön kanssa.

11 § Kunniajäsenyys
Yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen henkilön, joka yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana on ansiokkaalla tavalla työskennellyt yhdistyksen hyväksi. Lisäksi yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka ansiokkaalla tavalla on työskennellyt yhdistyksen hyväksi. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.

12 § Yhdistyksen sääntöjen muutos
Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen muuttaminen edellyttää, että asiasta on mainittu kokouskutsussa ja sääntöjen muutosta tarkoittava ehdotus saa hyväkseen vähintään 2/3 määräenemmistön annetuista äänistä.

Sääntömuutos on alistettava Invalidiliitto ry:n hallituksen hyväksyttäväksi, jonka jälkeen se ilmoitetaan yhdistysrekisteriin merkittäväksi.

Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

13 § Yhdistyksen purkaminen
Yhdistys voidaan purkaa, jos purkamisesta on mainittu kokouskutsussa ja jos purkamista kannattaa vähintään 3/4 yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Siinä kokouksessa, jossa tehdään päätös yhdistyksen purkautumisesta, on myös päätettävä, miten yhdistyksen varojen ja sitoumusten kanssa menetellään ja kenen huoleksi jätetään niiden selvitys.
Yhdistyksen tultua puretuksi käytetään yhdistyksen jäljelle jääneet varat sen tarkoitusperien edistämiseksi yhdistyksen viimeisessä kokouksessa määrättävällä tavalla. Yhdistyksen purkautumisesta on hallituksen puheenjohtajan tai selvitysmiehen tehtävä purkautumisilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle sekä Invalidiliitto ry:n hallitukselle.

VOIMAANTULOSÄÄNTÖ
Säännöt tulevat voimaan, kun ne merkitään yhdistysrekisteriin.

Helsingin Invalidien Yhdistys ry:n strategia vuosille 2019-2021

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 8.11.2018 ja vuosikokouksessa 24.11.2018.

Visio

Yhdenvertainen, esteetön ja saavutettava Helsinki.

Helsingin Invalidien Yhdistys ry tekee työtä erityisesti fyysisesti vammaisten henkilöiden ja toimintaesteisten yhdenvertaisen ja esteettömän elämän turvaamiseksi.


Toiminta-ajatus

Helsingin Invalidien Yhdistys ry edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä ja valvoo heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa, sekä kehittää heidän mahdollisuuksiaan yhdessäoloon.


Toimintaa ohjaavat arvot

Arvot ovat yhdistyksen toimintaa ohjaavia periaatteita, jotka näkyvät kaikessa toiminnassa, menettelytavoissa ja käytännöissä.

Luotettavuus

Olemme luotettavia ja pidämme lupauksemme. Teemme työtä sitoutuneesti ja asiantuntevasti hyvässä vuorovaikutuksessa jäsenistön, työtovereiden ja sidosryhmien kanssa.

Ihmisarvo

Arvostamme ja kunnioitamme jokaista ihmistä yhdenvertaisesti. Vaikutamme siihen, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, toimia ja vaikuttaa.

Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on välttämättömyys.

Innovatiivisuus

Aktivoimme ja kannustamme toisiamme tuomaan esiin ideoita ja uudistumaan. Ennakoimme toimintaympäristömme muutoksia.

Osallistavuus

Edistämme jäsenistön osallistumista ja osallistamista ottamalla heitä mukaan toimintamme kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Vastuullisuus

Huolehdimme ympäristöarvoista ja valitsemme yhteistyökumppaneiksi vastuullisia toimijoita.


Strategian kolme päätavoitetta
1. Yhdistys on vahva vaikuttaja

Helsingin Invalidien Yhdistys ry on vahva jäsenistönsä oikeuksien ajaja ja vaikuttaja Helsingissä.

  • Yhdistys vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin, mielipiteisiin ja sidosryhmiin.
  • Jäsenten oikeuksien varmistaminen ja puolustaminen ovat vaikuttamistyön jokapäiväistä arkea.
  • Yhdistys tekee vaikuttamistyötä laajassa yhteistyössä muiden järjestöjen ja kaupungin kanssa.
  • Kaupungin strategiat, vammaisten henkilöiden eri elämän tilanteisiin liittyvät toimintaohjelmat, lainsäädäntöjen uudistaminen sekä muut kaupungin toimet muodostavat perustan, jossa yhdistys on mukana puolustamassa jäsenistön oikeuksia.
  • Yhdistystoiminnan elinvoimaisuus on tärkeä voimavara vaikuttamistyössä. Tiedon jakaminen, monipuolinen verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ovat avaimia onnistuneeseen vaikuttamiseen.

2. Vahvistetaan paikallista, alueellista, taloudellista ja sosiaalista yhdenvertaisuutta

Jäsenistöllä on oikeus ja mahdollisuus toimivaan arkeen ja aktiiviseen osallisuuteen.

  • Edistämme yhdenvertaisuuden toteutumista kaupungissamme ja siten vahvistamme jäsenistön mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on toimintamme perusta.
  • Henkilöjäsenille tarjoamamme tuki ja toiminta edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Olemme vammaisten henkilöiden arjen asiantuntija.

3. Turvataan laadukkaat ja esteettömät palvelut jäsenistölle eri elämäntilanteissa

Yhdistyksen, Invalidiliiton ja yhteiskunnan eri toimijoiden tuottamat palvelut turvaavat fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille mahdollisuuden elää täysipainoista elämää.

  • Yhdistys vaikuttaa siihen, että palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan ja varmistetaan esteettömyys ja saavutettavuus erityisesti fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille henkilöille eri elämäntilanteissa. Rakennetun ympäristön ja julkisen liikenteen esteettömyyden lisäksi kiinnitämme huomiota viestinnän, tiedonsaannin ja palvelujen saavutettavuuteen.
  • Esteettömyyttä on myös ihmisten moninaisuuden huomioon ottava ilmapiiri ja asenteet.

Laadukkaan palvelumme perustana on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö.