Viranomaissuositukset maskin käytöstä liikuntaryhmissä 2.11. alkaen

29.10.2020

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä päätti 27.10. uusista harraste- ja vapaa-ajantoimintaan liittyvistä suosituksista ja toimenpiteistä. Uusista linjauksista on sovittu yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja terveysviranomaisten (THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto) ja Olympiakomitean kanssa. Mikäli epidemian kiihtyminen jatkuu, tai nyt tehdyt ohjeistukset ja linjaukset osoittautuvat riittämättömäksi, ohjeistusta tarkastellaan uudelleen.

Kaikessa harrastustoiminnassa on jo tehty ja on tehtävissä lisää muutoksia, jotka vähentävät viruksen leviämisen riskiä.

Liikuntavuoron aikana liikuntaharrastustoiminnan järjestäjä vastaa terveysturvallisuudesta viranomaisohjeiden ja -suositusten mukaisesti. Siksi HIY:kin noudattaa annettuna ohjeita ja suosituksia.

HIY:n liikuntaryhmissä tulee kasvomaskia käyttää muulloin kuin liikuntasuorituksen aikana eli aulatiloissa, saapumis- ja kokoontumistiloissa. Kasvomaskin käyttöä ei edellytetä henkilöiltä, jotka eivät terveydentilansa vuoksi voi maskia käyttää. Henkilön oma ilmoitus asiasta katsotaan riittäväksi.

Toteuttamalla seuraavia ohjeita toimimme turvallisesti sisäliikuntatiloissa:

  • Toimintaan ei saa osallistua, jos on mitään sairastumiseen viittaavia oireita. Oireisen on hakeuduttava koronavirustestiin ja omaehtoiseen karanteeniin ohjeistuksen mukaisesti.
  • Kaikki 15 vuotta täyttäneet käyttävät kasvomaskia ennen ja jälkeen liikuntaharrastustoiminnan. Kasvomaskin käytössä huomioidaan siihen liittyvät ohjeet.
  • Harjoituksissa kokoontuvat vain tarvittavat henkilöt: urheilijat, valmentajat, toimihenkilöt ja avustajat/huoltajat. Näin rajoitetaan henkilökontaktien määrää.
  • Valmentajat käyttävät kasvomaskia aina kun se on mahdollista myös harrastustoiminnan aikana.
  • Käsihygieniaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kädet on pestävä huolellisesti ennen ja jälkeen harjoituksen. Käsidesiä on saatavilla harjoituksen aikana.
  • Lähikontaktit minimoidaan harrastusryhmän toimintaa mukauttamalla tai ryhmien kokoa pienentämällä. Tämä on tärkeätä erityisesti korkean tartuntariskin lajeissa.